Järvilohi

Elintavoista ja uhanalaisuudesta

Järvilohi on lohen makean veden muoto, joka viettää koko elinkiertonsa järvissä ja joissa ilman merivaellusta. Suomessa alkuperäinen järvilohikanta elää enää Vuoksen vesistössä, ja kutukalojen määrä lasketaan usein vain kymmenissä yksilöissä. Tämä tekee lajista yhden maamme haavoittuvimmista selkärankaisista. Järvilohen kanta on romahtanut erityisesti jokien patoamisen ja vesirakentamisen vuoksi, jotka ovat estäneet pääsyn kutualueille ja tuhonneet lisääntymisympäristöjä. Luonnonvarainen lisääntyminen on nykyisin hyvin vähäistä, ja kanta on pitkälti istutusten varassa.

Näsijärveen istutetaan järvilohta osana kalakantojen hoitoa, mutta luonnonvaraisesti lisääntyvää kantaa ei ole syntynyt. Vuonna 2025 järvilohi on Näsijärvessä edelleen täysin istutusten varassa, mikä korostaa lajin riippuvuutta ihmisen toimista ja samalla sen epävarmaa tulevaisuutta.

Teoksesta

Teoksen nimi:
Juhlan varjossa
Tampereen puistolehmus, akryyliväri

Koko: 47 cm × 45 cm

”Juhlan varjossa asettaa katsojan ristiriidan äärelle. Ilotulituksen ja kaupunkimaiseman keskellä järvilohi näyttäytyy pelokkaana ja haavoittuvana. Teos kysyy, mitä juhlimme samaan aikaan kun yksi alkuperäislajeistamme on katoamassa.

Veistos on toteutettu kaivertamalla lehmuspuuhun ja maalaamalla akryylivärein. Puun elävä pinta ja käsityön jälki korostavat luonnon herkkyyttä ja haavoittuvuutta.

Olen innokas kalastaja ja erityisesti perhokalastaja, jolle vesiluonto ja kalakannat ovat henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Kalastus ei ole minulle vain harrastus, vaan tapa havainnoida ja ymmärtää luonnon tasapainoa.

Kiinnostus kaloihin ja niiden elinympäristöihin näkyy myös veistotaiteessa. Haluaa teoksillani herättää huolta ja keskustelua kalakantojen tilasta sekä muistuttaa vastuusta, joka meillä on luonnon säilyttämisessä. Tavoitteeni on omalta osaltani edistää sitä, että kalat ja virtavedet säilyvät myös tuleville sukupolville.”
– Hannele Kiviniemi